Kuume, joka ei ikinä laske

Musta tuntuu, että ensimmäisellä Aasian-reissullani sain parantumattoman tartunnan. Tartunnan, johon ei ole hoitoa, ja se vaan pahenee kokoajan! Nimittäin hillittömän, jatkuvan matkakuumeen!

Haluisin matkustaa maailman joka kolkkaan! Haluun hypätä Trans-Mongolian junaan ja käydä todistamassa Lake Baikalin maagisuuden, ratsastaa Mongolian erämaassa ja nukkua jurtassa, trekata Mount Everestin base-camppiin, vaeltaa Papuan viidakoissa, todistaa Itä-Timorin syrjäiset rannat, kokea taianomaisen Kiinan, päästä suljettuun Tiibetiin, reppureissaa läpi Etelä-Amerikan, nähdä mitä ihmeellisimpiä eläimiä Amazonilla, tutustua Afrikkalaiseen kulttuuriin & bongata jääkarhuja Grönlannissa! Joo. Eiköhän siinä ollu tekemistä parille reissulle.

Kevään Aasian-reissulla oli koko ajan aika kova vauhti päällä, joka näkyy selvästi teksteissä. Tekstien laadussa. Huonossa laadussa :D

Eikä ihme ettei laatu ole sieltä parhaasta päästä, useimmat tekstit on kirjoitettu bussissa jossain unen ja valvetilan hämärässä välimaastossa, ties mihin vuorokaudenaikaan, samalla ihmetellen jos sillä kertaa vika on bussissa vai tiessä kun ei läppäri meinaa pysyä käsissä kaikelta siltä keinumiselta/pomppimiselta/tärinältä.

Noh, ei se mitään, oon kuitenkin ilonen että jaksoin jotain tänne pälättää tasasin väliajoin. Ties kuinka monta kertaa matkan aikana kuulin "ai sulla on blogi? joo mullakin oli, ekat kaks viikkoo/päivää, ei sitä jaksa". Matkan edetessä oli kokoajan vaikeampi löytää aikaa kirjottamiselle, kuten postaustahdista huomata saattaa :D tammi-helmikuu 12-14 postausta, maaliskuu 7 postausta, helmikuu 4....

Anyway, toisille suurena ja toisille vähän vähemmän suurena yllätyksenä, tää matkakuume kävi sietämättömäksi, suunitelmiin tuli muutoksia, elämään selvyyttä, ja päätin että on taas aika häipyä täältä pohjosesta ens vuoden alussa! Tällä kertaa mennään pelkällä menolipulla, lähtö 4.2, paluu sitten kun siltä tuntuu (toisin sanoen kun rahat loppuu).

Ajattelin kirjotella tänne nyt vähän ajatuksia viime matkasta, siitä alkaa olemaan jo sen verran pitkä aika että on ehtinyt hyvin sulatella kaikkia tapahtumia :)

Matkan kohokohdat (ei missään tietyssä järjestyksessä): 

 

• Phu Quoc, Vietnam

 

Se fiilis, kun astuttiin ekan kerran hiekkarannalle, ne ihmiset, kaikki oli vaan täydellistä!

Oikeestaan tekis mieli kirjottaa tähän koko Vietnam. Jos käytte siellä, suosittelen poikkeemaan edes vähän siltä perus Saigon - Nha Trang - Hoi An - Hanoi reitiltä! Vietnamissa on niin paljon nähtävää, ja maa jakso yllättää monipuolisuudellaan kerta toisensa jälkeen :)

• Tiger Temple, Krabi, Thaimaa

1237 korkean, jyrkän rappusen kiipeäminen, tärinä ja parin päivän lihaskivut olivat pieni hinta upeasta maisemasta! Koko päivän oli satanu, mutta kun pääsin ylös vuorelle aurinko pilkahteli pilvien välistä ja loi dramaattisen valon :) Ehdottomasti Etelä-Thaimaan kohokohta!

• Akha Hill House, Chiang Rai, Thaimaa

Olin kipeä ja kärttyisä kun A ehdotti että ajettaisiin moottoripyörällä keskelle viidakkoa. Ei kuulostanu sillon hyvältä idealta, mutta jotenkin sinne kuitenkin päädyin. En kadu sekuntiakaan.

• Suunnitellusta reitistä poikkeaminen - upeiden kohteiden löytäminen!

 

Quy Nhon

Phayao

 Suosittelen, esim.  Quy Nhon oli upea, paljon hienompi paikka kun lähellä sijaitseva Nha Trang.

• Paikalliset 

Päällimmäisenä Aasialaisesta kulttuurista jäi sinä lyhyenä aikana mieleen se, kuinka ystävällisiä, avuliaita, anteliaita ja uteliaita paikalliset olivat. Olis kyllä paljon opittavaa meillä länkkäreillä heiltä.

~

Asiat, jotka jäi mietityttämään

• Olisi pitänyt hankkia uusi passi ennen lähtöä Suomesta!

Viimeinen kuva ehjästä passista! Sitten se joutuikin kovakouraisen Kambodzalaisen miekkosen käsittelyyn..

Hieman viisaampana voin nyt suositella, että jos teillä on vanhanmallinen passi, joka ei edes uutena näytä kestävältä, suosittelen lämpimästi hankkimaan biometrisen passin ennen pidempää reissua! Itse matkustin puoltoista kuukautta passilla joka oli kahdessa osassa. Pari kuumottavaa tilannetta tuli koettua rajaviranomaisten kanssa joista onneksi selvittiin puhumalla!

•  Liian vähän aikaa Kambodžassa - liian paljon Etelä-Thaimaassa.

Kambodžalaiset rajaviranomaiset ei toisaalta taida olla mun suurimpia faneja..

 En saanu lähteä passittomana Thaimaasta, joten jäin sinne omasta mielestäni liian pitkäksi aikaa jumiin. Kambodžassa olisin viettänyt mieluusti paaaaaljon enemmän aikaa, Etelä-Thaimaassa ajan ois voinu vähintään puolittaa.

• "nopeet moikat Chiang Rain valkoselle temppelille"

Onpas huono kuva. Pitää harjotella action-kuvaamista mopon kyydistä!

 Chiang Rain valkoinen temppeli. Jostain ihmeen syystä multa pääs menemään ohi että tää oli kaunein temppeli koko matkan aikana. Koitettiin vaivoin pysyä meidän city-moottoripyörällä maasturin perässä joka näytti meille tietä, joten se selittäköön hetkellisen sokeuden. Onneksi lähden samalle suunnalle uudestaan niin pääsee moikkailemaan temppeliä vähän lähempää :)

• Miksi en opetellut ajamaan skootterilla kunnolla, vaan säikähdin heti pienestä virheestä jonka tein?

Olisi aika kätevää osata ajaa nyt seuraavalla matkalla..

•  Koiranpurema Tha Khaekissa

Kuvan koira ei liity tapaukseen, hehe

On tullu mietittyä et miten huono tuuri voikaan olla. Reissussa saattuu ja tapahtuu, oli aika absurdi kokemus lähteä keskellä yötä pikavauhtia autiolle bussiasemalle odottelemaan bussia vihasten vartioiden kanssa, ja seuraavana aamuna lentää ilmaseks business-luokassa Bangkokiin hakemaan rabies-rokotusta.  (Koira ei siis purrut mua, vaan sen hetkistä matkakumppania. Kiitos irlantilaiselle super-vakuutusyhtiölle joka päätti maksaa munkin lennot!)

~

Mulla on joku outo viha-rakkaus suhde Bangkokiin. Luulen, että oon oppinu rakastamaan sitä, niin monta kertaa oon siellä käynyt. Just nyt kaipaan sinne ihan mielettömästi. Miksi? Koska siellä on kaikki! Ja sieltä pääsee kaikkialle! Se fiilis siellä on niin mahtava. Kun sinne tulee, on aina kokenut jotain mieletöntä. Kun sieltä lähtee, lähtee kohti uusia seikkailuja. Ja siellä kaikki vaan toimii (kunhan systeemeihin tottuu), ja voi ottaa rennosti.

Blogin tulevaisuudesta en oo ihan 100% varma, en haluu kirjottaa tänne jotain ihan hölynpölyä joka näyttää tyhmältä. Voi olla, että kirjotan harvoin, sillon kun ehtii paneutua enemmän sisältöön, tai että postaan suurimmaksi osaksi vain kuvia! Tää on kyllä kätevä siks, ettei tarvii sitten 100 ihmiselle erikseen kertoa mitä kaikkea siellä maailmalla on puuhaillut!

Nyt täytyy keskittyä esseeseen joka pitäis saada valmiiksi tässä viikonlopun aikana, vielä pari kuukautta opiskelua jäljellä, ja sitten kohti Helsinki-Vantaata ja uusia haasteita, kokemuksia & seikkailuja!

Vika päivä Kambodzassa & Việt Nam!

Viimeiset päivät Kambodzassa menivät tosi nopeasti. Eilen meillä oli paljon tekemistä joista osa jäikin tekemättä ja kun seikkailtiin Phnom Penhissä :)

Ensin käytiin Central Marketissa etsimässä bikineitä ja ihmettelemässä paikallista toria.

Central Market oli ihan massiivisen kokoinen ja sieltä löytyi ihan kaikkea!

Jokaista merenelävää kuivattuna.

Rapuja :)

Mustekalaa!

Simpukoita, jotka olivat vielä elossa ja liikkuivat :P

Vähän epäilyttävän näköistä lihaa..

Tässä nyt oli tosi kalaisia kuvia :D mutta löytyi sieltä kaikenlaista muutakin, paljon erilaisia (tuntemattomia) lihoja, mustia mädäntyneitä (!?) kananmunia jne. Saatiin siellä myös se pääasiallinen asia tehtyä eli Saralle ostettua bikinit :)

Illalla lähdettiin kävelemään rantabulevardia ilman päämäärää (ja ilman kameraa :( ) ja päädytiin paikalliseen tivoliin, jossa ei näkynyt ketään muuta paitsi paikallisia :) Pyörittiin siellä ja otettiin sen jälkeen viimestä kertaa tuktukki hotellille. Hotelli oli luvannut meidän pyykit aamuksi ennen meidän pick-uppia kello 7, mutta ei ne tietenkään ollu valmiita, pick uppi tuli ja kaikki muut sai odottaa meitä .. No päästiin kuitenkin matkaan, pienellä minibussilla kohti Ha Tieniä, Kambodzan ja Vietnamin eteläisintä rajaa. Bussissa oli meidän lisäksi kaksi suomalaista pariskuntaa joidenka kanssa siinä juteltiin :)

Mua alko siinä jossain vaiheessa vähän jännittää se rajanylitys kun on ollut hieman ongelmia ei niin hyväkuntosen passin kanssa (passin infosivu lähti vähän irti Kambodzan rajaviranomaisten käsittelyssä). Oli se kuitenkin siinä vaiheessa vielä suht kasassa. Kambodzasta päästiin pois ja Vietnamin rajalla mentiin eka "Epidemic Controlliin" josta maksettiin dollari......... Ei kuitenkaan jouduttu "body temperature measurement roomiin" :D. Siitä sitten passin & viisumintarkastukseen ja jee oltiin Vietnamissa!

Kambodzan puoleinen raja..

Vietnamin puolella sitten piti vielä antaa passi tietojen keräämistä varten kun saatiin veneliput Phu Quocille. Sieltä kun sain passin takasin niin se oli sitten kahdessa osassa. Suomen suurlähetystö Hanoissa kutsuu, mutta en stressaa siitä, koska nyt ollaan näissä tunnelmissa...

Phu Quocilla ollaan!

Sitten olisi vielä semmonen ilmotus kaikille kavereille, että Facebookissa mua ei ennen Laosiin siirtymistä varmaankaan enää tuu näkymään :( Kommunistinen Vietnam on estänyt pääsyn esim. Facebookkiin, twitteriin jne. Joten jos on tärkeetä asiaa saa textata! Tai lähettäkää sähköpostia osotteeseen xaxamasia@gmail.com :)
Mun piti laittaa tänne kuva Kambodzalaisesta vartijasta kivääri kädessä siel central marketissa ja huutavasta Vietnamin rajaviranomaisesta joka vähän suuttu ku kuvasin siellä rajalla.. mut en nyt taida uskaltaa :D

Ei kyllä hirveesti nyt facebook kiinnostakkaan.. Näissä tunnelmissa mangosmoothieta rantaltuolissa juoden bungalowin edessä on täällä ihan hyvä olla :D

Back in the city :D

Ollaan takasin Phnom Penhissä!

Busimatkalla Siem Reapista Phnom Penhiin :)

Ei me jakseta vielä huomenna lähteä mihinkään :D halutaan nukkua ja pestä pyykkiä :D Ylihuomenna sitten lähtö suoraan Phu Quocille! Turkoosi meri ja unelmarannat täältä tullaan!

TÄNÄÄN:

Oli hieman miettimistä rielien ja dollarien kurssien kanssa..

Maistettiin kookosmaitoa.. Joka oli todella pahaa vaikka Sara niin onnelliselta näyttääkin :D

Käytiin myös katsastamassa Grand Palace, siitä erittäin laadukas kuva :D

Käytiin just varaamassa hotellihuone vielä 1 lisäyöksi, respan tyttö ei tajunnu mistään mitään, saa nähä onko huomenna vielä nukkumapaikkaa :)

Angkor Wat

Herätys oli tänään 04.30 ja tuktuk tilattu hotellin eteen, määränpäänä Angkor Wat. Oli pilkkopimeetä kun tultiin paikalle, ja turisteja oli paljon (varsinkin japanilaisia). Näytti kyllä hienolta kun aurinko nousi Angkor Watin takaa vaikka olikin vähän pilvistä :) Oli todellakin sen arvoista herätä niin aikasin (vaikka ois ehkä kannattanu laittaa pois se manuaalitarkennus kamerasta joka oli jääny vahingossa päälle.... :( ).

 

Sanoin Saralle että nyt Angkor Watin ja Siem Reapin jälkeen oonkin nähnyt tarpeeks länkkäreitä loppulomaks :D Tää on aikamoinen turistirysä.. muuten aika pieni kaupunki.

Saatiin kuitenkin uusia munkki-frendejä temppeleillä :D Kaikki ihmiset halus hirveesti ottaa kuvia noiden munkki-oppilaiden kanssa, ja munkit kiltisti suostu kaikkien kanssa kuviin ja kateltiin siinä sitä meininkiä. Ei se länkkäreiden innostus kuviin munkkien kanssa kuitenkaan ollu mitään siihen verrattuna kun ne sai meidät suostumaan kuviin niiden kanssa :D Jokaisen munkin kameralla piti ottaa kuva meistä ja jokaisesta munkista erikseen :D Mutta oli tosi mukavia poikia mitä nyt siinä juteltiin ja käppäiltiin Angkor Watin päätemppeliä ympäri. Ei kylläkään tiennyt missä Suomi edes sijaitsee :D

Meidän munkkikaveri ei osottautunu mikskään maailman parhaaks kuvaajaks :D ideana oli saada kuva niistä kaikista munkeista ja meistä..... :D

Alue jolla Angkor Wat ja muut temppelit sijaitsevat on ISO. Käytiin kattomassa vain osa temppeleistä ja meillä meni 8 tuntia. Alueelle voi ostaa myös 3 päivän tai viikon passeja, mutta tän päivän aikana on kyllä nyt nähty tarpeeksi temppeliä vähäksi aikaa :D

Mut siunattiin.. (tai kirottiin....)

Sara vallotti temppelin..

Mulla se vallottaminen jäi vaan yritykses noil läpsyttimillä..

Meillä oli paras tuktuk-kuski :D Kun yhtäkkiä alko sataa se otti vaan hienon sateenvarjon esiin kun muut tuktuk kuskit jäi sivunvarteen ja meni asiakkaiden kanssa istumaan vaunuun. Hetken päästä paisto kuitenkin taas aurinko :)

Kotiin lähtiessä alkoikin sitten rankkasade :D Tässä vaiheessa tuktuk-kuski sanoi ettei enää tarvitse sateenvarjoaan koska on menossa kotiin, joten "i don't care" :D Rankkasade loppu kuitenkin lyhyeen ja hotellille tultaessa kuskikin oli jo ihan kuiva :D

Ton 8 tunnin temppelikiertelyn jälkeen oon ollu tosi väsyny, käytiin illalla syömässä ja vähän shoppailemassa (taas, hups). Siem Reap on nyt nähty, huomenna paluu Phnom Penhiin ja Vietnamiin siirtymisen suunnittelua!

Siem Reap

Ostettiin eilen illalla bussiliput Siem Reapiin kymmeneksi aamulla johonka kuului pick-uppi hotellilta :) Oltiin kyllä iloisia että päästiin pois Mad Monkeysista, herättiin jo ennen seitsemää johonkin järkyttävään generaattorin paukkeeseen joka tuli ihan meidän huoneen seinän toiselta puolelta.

Bussimatka tänne oli aika raskas, väsytti tosi paljon.  Bussissa oli kylmä kovasta tuuletuksesta johtuen. Bussikuski ajo rallia, pitää kyllä sanoa että Kambodzalaiset on tosi hyviä ajajia, esimerkiksi mopon päällä he osaavat tasapainotella ihan mitä vaan..! :D

Bussimatkan levähdyspaikalla päätettiin ostaa vähän matkaevästä..

Ja oli hyvää! Ihan oikeasti :D olisin voinut ostaa enemmänkin..

Näitä ei uskallettu vielä maistaa.. ehkä sitten paluumatkalla :D

Thaimaassa oli pinpong showt, täällä meitä koitetaan saada lähtemään "shooting rangelle". En uskonut senkään olevan ensimmäinen asia jota nuorille vaaleille naisille ehdotetaan päiväretkeksi, kunnes tuktukin mainoksessa oli kaksi blondia tyttöä armeijavaatteissa rynnäkkökiväärit kädessä. Minkälaisia länkkäreitä täällä oikeasti käy, itse en ihan ymmärrä että minkälainen ihminen haluaa mennä ampumaan singolla lehmän.

Blogger ei nyt tykkää ladata mitään kuvia joten tää postaus on nyt sitten tässä. Pieniä muitakin mutkia matkassa on nyt tullut eteen joten täytyypä sitä tässä sitten selvitellä.. Kunhan päästään Vietnamin puolelle niin voipi olla että tulee käynti Suomen suurlähetystöön.

Jokatapauksessa ollaan nyt Siem Reapissa, huomenna aikainen herätys katsomaan auringonnousua Angkor Watille :) Ja kaikista halvin hostelli tähän mennessä, mutta varmaan myös paras :) iso huone kahdella isolla PEHMEÄLLÄ sängyllä :) jee.

Killing Fields

Aika hiljaseksi veti käynti Killing Fieldseille..

Klikkaamalla saa isommat kuvat. Pol Potin johtamat kommunistiset Punaiset Khmerit tappoivat vuosina 1975-1979 arviolta ~2 miljoonaa Kambodzalaista, joka oli noin 21 prosenttia väestöstä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punaiset_khmerit, jos jotain kiinnostaa lukea enemmän.
Alue jolla haudat sijaitsi oli todella pieni.. montamonta sataa ihmistä haudattuina pieniin hautoihin. "Killing Fieldseillä" sijaitsevat haudat ovat vain murto osa kaikista haudoista joita Kambodzasta on löydetty.

Haudoista löydetyt pääkallot on kerätty talteen ja asetettu esille muistomerkin yhteyteen.

Hautojen päällä olevalle maalle nousee kokoajan lisää luunpaloja, hamptaita jne. tulvien ja sateiden myötä.

S21. Täällä ihmisiä pidettiin vankeina ja kidutettiin ennen Killing Fieldseille viemistä.

Kuvat puhukoot puolestaan.

Killing Fieldseillä käynnin jälkeen arvostaa vielä enemmän Kambodzalaisten iloisuutta, positiivisuutta ja avoimuutta. Kambodzalaiset osaavat iloita pienen pienistäkin asioista, vaikka ei missään kovin ihmeellisissä oloissa eläisikään.. Pistää vähän miettimään mitä kaikkea itsellä siellä kotona onkaan :)

Lisäksi päästiin tänään näkemään ja seuraamaan tavallista Kambodzalaista elämää :)

Koko perhe töissä. Isä tiputti hedelmiä puusta jotka poika keräsi äidilleen.

Oon nytten vähän kipeenä, koitin just syödä jotain supertulista ruokaa että sais tän flunssan pelästytettyä pois. Huomenna aamulla on bussimatka varattuna Siem Reappiin :) Alustavasti ollaan siellä 2 yötä, jonka jälkeen palataan vielä Phnom Penhiin, ajateltiin ottaa ehkä laiva Mekongia pitkin Saigoniin :)