Ärsyttää, Phuketissa.

Tää huono tuuri ei näytä loppuvan ikinä.. Nyt haluun vaan päästä johonkin enkä tehdä yhtään mitään!! Pudotus kaikesta siitä luksusesta todellisuuteen on ollut aika iso..

Kävin tosiaan eilen aamulla meidän luksushotellissa salilla ja uimassa aamulla, sillon kaikki oli vielä hyvin :) Lähdin sieltä Suomen suurlähetystöön ja pienen etsimisen jälkeen löysin paikanpäälle, ja suurlähetystössä kaikki meni tosi hyvin. Palvelu oli tosi ystävällistä ja ymmärsivät hyvin mitä oli tapahtunut, enkä joutunut maksamaan mitään uudesta passista, saan uuden passin noin 2 viikon päästä joka on voimassa siihen asti kun mun vanhakin passi olis ollu. Bangkokiin siis sitten taas takasin noutamaan sitä..

Mulla oli suunnitelmat ihan auki mitä tehdä, etsin ravintolan jossa oli wifi ja aloin kattelee vaihtoehtoja.. Päädyin varaamaan lipun Phuketiin, en nyt ihan tiedä miks just tänne, aivot ei oikeen toiminu, mutta täältä pääsee sitten kiertelemään kaikkia saaria.. Mulle lupailtiin VIP bussia suoraan Bangkok - Phuket, ja tyhmänä uskoin.

6 illalla lähti bussi, joka kyllä oli kieltämättä tosi mukava verrattuna busseihin Laosissa ja Vietnamissa.. En saanu oikeen nukuttua, bussissa oli jääkylmä.. Kello 6 aamulla mut herätettiin ja käskettiin vaihtamaan bussia. Olin ainoa menossa Phuketiin, mun lisäksi yks toinen pariskunta vaihto bussia, ne oli menossa Krabille. Seuraava bussi oli minibussi. Pariskunta bussissa kysy multa yhtäkkiä onko mulla kaikki rahat tallessa. Tarkistin ensin käsilaukun ja onneksi kaikki juuri nostamani bahtit oli siellä, mutta sitten tarkistin repun jossa oli mun rahavyö. Kaikki hätävaradollarit oli poissa. Siis kaikki paitsi viis dollaria, olipas mukavia varkaita kun jätti mulle huimat viis dollaria elämiseen. Muuta kuten läppäriä tai kameraa ei onneksi viety, vaan pelkät dollarit (varmaan siksi koska senhän mä olisin huomannut repun painosta). Eikä mulla onneksi mitään huimia summia siellä ollut, eikä luottokortteja, niinkun tällä pariskunnalla, heiltä oli viety 700 euroa..

Bussissa oltiin yhden tytön kanssa huomattu teksti bussin katossa jossa luki "ottakaa reppunne ylös kanssanne, teidät ryöstetään". Luulin siinä vaiheessa että tarkotettiin rinkkoja jotka oli bussin varastotilassa, eikä mulla ollut siellä mitään arvotavaraa. Reppu mulla oli mun jalkojen vieressä bussissa, mutta bussin tuolit oli aika korkeella ja reppu jäi jalkojen alle.. Kuinka helppoa varastaminen olikaan. Kaikkien nukkuessa bussissa olivat ryömineet lattiaapitkin ja käyneet läpi kaikkien reput.

Jouduin vaihtamaan bussia vielä kerran, paikallisbussiin. Kiva huijaus siitä suorasta vip bussista siis. Maksoin ihan liian korkeen hinnan tällasesta säätämisestä. Koko huijaus & varkaus oli niin laskelmoitu. Bussin työntekijät ei esim. jättänyt kellekkään bussilippua, vaan keräs ne pois. Tästä lähtien alan aina kirjottamaan ylös bussiyhtiön nimen. Mulla ei ollut mitään todistusta että ikinä olinkaan siinä bussissa.

17h matkustamisen jälkeen saavuin Phukettiin, otin mopotaksin suoraan poliisiasemalle. Poliisiasemalla ei ykskään poliisi puhunut Englantia. Ekaa kertaa ikuisuuksiin kävi onni, paikalla oli joku länkkärimies tekemässä jotain ilmotusta ja hänellä oli oma palkattu tulkki mukana. Kun mies oli valmis hän sanoi että voi odottaa ja saan käyttää hänen tulkkia. Poliisiasemalla kesti aikansa, esim. koska mulla ei tosiaan ollut mitään millä todistaa että olin siinä ekassa bussissa. Olin kuitenkin vikasta bussista saanut jonkun lipun ja onneksi se riitti tällä kertaa todistukseks.. Kun poliisi kyseli kaikkia kysymyksiä mulle kävi yhä selvemmäks miten suunniteltu koko varkaus oli.. Poliisi ja kääntäjäkin sen totes..

Huhhuh, nyt väsyttää, sitten vaan korvaushakemusta tekemään vakuutusyhtiölle. Johonkin hotelliinkin ois kiva päästä. Oon täällä tän yön, saa nähä jaksanko enempää. Sitten meen johonkin saarelle ja jään sinne. Ikuisesti :D en jaksa enää säätää!!

Kiitos nyt onni saa luvan kääntyä!

Bangkok Part. 2

Huhhuh viimeset 72 tuntia on kyl ollu ihan uskomattomia :D

Tultiin tosiaan Bangkokiin myöhään illalla ja meidät vietiin heti sairaalaan missä asiat suju melko sutjakkaasti ja A sai ensimmäisen vesikauhurokotuksen sekä antibioottkuurin. Meille oli hoidettu majapaikka joka sijaitsi itseasiassa sairaalan kahdeksannessa kerroksessa :D Eli se oli sairaalan hotelli. Huone oli tosi kiva, ehdottomasti siihen mennessä paras hotelli missä olin tällä matkalla ollut!

Ei taaskaan nukuttu hirveen pitkään kun ei kaiken tapahtuneen jälkeen oikeen saanu unta.. Syötiin hyvä aamupala hotellilla ja lähdettiin kattomaan vähän Bangkokin nähtävyyksiä.

Mentiin jokea pitkin :)

Temppeliä..

Lisää temppeliä..

Ja jyrkkiä portaita!

Haha etsikää Adina :D

Koko aika täällä ollaan saatu säätää vakuutusyhtiön kanssa.. Ensin meillä oli vaan ensimmäinen yö maksettu vakuutuksen piikkiin, mutta saatiin vielä 2 seuraavaakin yötä pienen keskustelun jälkeen. Meidän ekasta hotellista sanottiin että meidät pitää kuitenkin siirtää toiseen hotelliin vikaksi yöksi.

Mentiin illalla kattomaan vähän Bangkokin menoa ja meininkiä kun viimeksi en sitä ehtiny tehdä.. Tää ei ehkä oo ihan mun suosikkikaupunki.. :D Mutta oli tosi hauska ilta kuitenkin :)

Tänään mun oli tarkotus mennä Suomen suurlähetystöön mutta aamulla oli hirveesti säätöä taas joten en ehtinyt vaikka herättiin tosi aikasin.. Meidän hotellilla aloteltiin jotain suur-remonttia jonka takia jouduttiin muuttamaan, joten aamulla piti vielä pakata meidän kamat ja piti varmistella vakuutusyhtiön kanssa maksaako ne vielä seuraavan yön.. Kun viimein päästiin taksiin saatiin kokea Bangkokin ihana liikenneruuhka ja taksimatka kesti ikuisuuden keskustaan. Mun piti viel hankkii passikuvat, kun löydettiin valokuvausliike niin kuvien saamisessakin kesti vielä niin kauan että piti jättää suurlähetystökäynti huomiselle.

Kierreltiin Bangkokin 2 jättimäistä kauppakeskusta, Central Worldia ja Silom Centeriä. Hotellille takastulo oli taas oma haasteensa, vaan 1/10 taksikuskeista suostuu laittamaan mittarin päälle.. Ja eka taksikuski ajo edestakas 30min ruuhkassa kunnes heitti meidät ulos taksista kun ei tajunnu minne ollaan menossa.. Päästiin viimein hotellille ja edessä oli seuraavaan hotelliin siirtyminen..

Ja onneks meidät siirrettiin!! Tää hotelli on ihan sairaan hieno, voisin jäädä tänne loppulomaks :D Miten totun taas asumaan hostelleissa bussiness luokan lentojen ja 5 tähden hotellin jälkeen?

Innostuin vähän kuvaamaan tääl :D

Meil on 2 laajakuva TV:tä :D

Pikku kylpyhuone.. :D

Keittiötä :D

Tää on isompi ku mun kämppä Helsingissä. Joko mul oli pieni kämppä tai sit tää hotelli "huone" on iso :D Tää onkin kyl huoneisto..

Hotellin katolla on uima-allas, käytiin uimassa ja kattomassa auringonlaskua :)

Taustalla Bangkok Hospital missä on tullut vietettyä hieman aikaa :D

Nyt haetaan take-away ruokaa ja viiniä. Huomenna käyn täällä salilla ja sen jälkeen suurlähetystöön :D Viimeseen 72 tuntiin oon varmaan nukkunu joku vähän päälle 10 tuntia kunnolla..
Jännittää vähän huominen ja yksin jääminen, en oo vielä varma mihinpäin huomenna sitten lähden..

Tha Khaek, Vientiane - Bangkok!?

En mä jäänykkään yksin ihan vielä :)

Kello kolmelta yöllä eilen bloggauksen jälkeen otettiin äkkilähtö bussiasemalle. Vakuutusyhtiö ei pystynyt hoitamaan meille mitään kuljetusta joten otettiin ohjat omiin käsiin.. Toivottiin jonkun bussin menevän ohi yöllä.. Tuktuk-kuski pyysi meiltä järjettömät 100.000 kipiä matkasta asemalle (noin 10 €), pienen keskustelun jälkeen päädyttiin 40 tuhanteen kipiin, oli pakko päästä lähtemään. Kun päästiin bussiasemalle se oli kiinni ja portit teljetty. Portteja vartioi joukko vihasia miehiä... Ne ei halunnu millään päästää meitä sisään bussiasemalle, eikä kyllä ymmärtänyt sanaakaan Englantia. Mietittiin siellä keskellä ei mitään että mitä sitä nyt tekisi.. Keksin ottaa lonely planetin esiin ja osottelin sieltä kaikkia lauseita kuten "tämä on hätätilanne", "tarvitsen lääkäriä" ja hoettiin Vientianea :D Miehet katto meitä vaan hämmentyneinä mutta päästi meidät sisään jonkin ajan kuluttua :D istuttiin jääkylmällä autiolla bussiasemalla puoltoista tuntia kunnes bussi tuli! Bussi oli ihan kiva, mutta sekin ihan jääkylmä.. Simahdettiin kuitenkin heti ja nukuttiin aika lailla koko matka joka meni suht nopeasti (ei pysähdytty tietääkseni kun kerran lastaamaan bussi täyteen puuta)..

Bussimatkan aikana oltiin mietitty vähän että mitä mä tekisin tästä eteenpäin ja meille tuli idea että pääsisinköhän mäkin Bangkokiin.. Vakuutusyhtiöstä sanottiin että jep, maksetaan matkat molemmille. Niinpä päätin lähteä jo nyt Bangkokiin siitäkin syystä että saan passiasiat selvitettyä.. Jää Laos vähän kesken, mutta ei se mitään, ehkä tuun tänne takasin. Siirsin paluupäivää kolmella viikolla eteenpäin! Uusi kotiinpaluupäivämäärä on 25.4 woopwoop! :D

Tyytyväinen :D

Ei tässä mitään valittamista ookkaan ykkösluokan loungessa lentoa odotellen, normiluokassa ei ollu tilaa joten meidät täyty laittaa ykkösluokkaan :D Toivon ettei oltas vedetty nuudelikeittoo ennen tänne tuloo, tääl on aika hulppeet tarjoilut :)

Mua jännitti taas passitarkastus ja mitä tällä kertaa mun liimatusta rikkinäisestä passista sanottaisiin.. Ei ois kuitenkaan tarvinnu jännittää kun tarkastaja ei kattonu passii ollenkaan vaan alko juttelemaan mulle ja kyselemään onko poikaystävää :D

Bangkokiin saavutaan vähän vaille 23, meidät haetaan suoraan kentältä sairaalaan jossa A saa 2 piikkiä pikimmiten.. Saadaan myös joku majapaikka siitä lähettyviltä vakuutuksen piikkiin :) Hengaillaan Bangkokissa pari päivää ja A lentää himaan 24 päivä jolloin varmaan itse jatkan kohti Etelä-Thaimaata. Reittisuunitelma on kyllä ihan auki vielä, saa nähdä mihin päädyn..

Pakse & Bolaven Plateau

Jos Suomea kutsutaan tuhansien järvien maaksi niin Laosia pitäisi kutsua miljoonien vesiputousten maaksi.

Saavuttiin Pakseen Don Detiltä poikkeuksellisen vaivattomasti bussilla. Etittiin hotelli Paksesta ja lähdettiin seuraavana päivänä mopolla ajamaan joku 100km kieppi kohti Bolaven Plateauta. Kuten aikasemmin kirjotin, vesiputouksia täällä riittää vaikka muille jakaa. Niitä on tullut nähtyä nyt tarpeeksi vähäksi aikaa :D

Nähtiin vähän normivesiputousta..

Piti päästä mahdollisimman lähelle putouksia..

.. vesiputousta ylhäältäpäinkuvattuna...

 .. luolavesiputousta jonka taakse pysty kävelemään!

Tää oli ehdottomasti mun suosikkivesiputous. Tän luona pysty myös menemään pikku lautalla kohti putousta :D

Oli kaksoisvesiputousta..

Eikö me nähty jo tällainen vesiputous......??

Ja oli niin korkeeta vesiputousta ettei edes nähnyt minne se tippu..

Don Det ei vastannut mitenkään muita paikkoja missä nyt ollaan Laosissa käyty. Nyt tajuan mistä ihmiset puhuvat kun kertovat Laolaisten ystävällisyydestä. Esimerkiksi meidän vesiputouskiertelyllä meidät kutsuttiin liittymään yhden Lao perheen piknikille!

Maailman söpöin laomummeli!

On täällä silti se sama rento meininki kun Don Detillä, ei nyt ehkä ihan niin että kaikki nukkuu kokoajan mutta verrattuna Vietnamiin. Alkaa itekkin tottumaan pikkuhiljaa ja tää rauhallisuus on aika mukavaa :D

Vesiputouksilla käynti kävi myös urheilusta, sai kiivetä jyrkkiä portaita edestakas ihan urakalla :D (Sara olisit rakastanut niitä.... :D)

Paluumatkalla kuvailin taas vähän mopon kyydistä..
 

Suunnitelmat menny vähän uusiks. Otettiin tänään aamulla bussi Tha Khaekiin suunnitelmana vuokrata mopo ja kierrellä luolia ja kattella maisemia täällä. Bussimatka oli ylläriylläri taas outo ja erilainen. Tää oli ylivoimaisesti huonoiten arvioitu ajallisesti, arvio oli 6h mutta matka kestikin 12h.. Pysähdyttiin kokoajan ihmepaikkoihin ja jumitettiin ja heitettiin pari skootterii katolle. Jossain vaiheessa pysähdyttiin lastaamaan bussi täyteen lankkuja niin että tavaratilan ovet täytyi irrottaa kokonaan saranoistaan ja asentaa uudestaan... Sen jälkeen bussi painokin niin paljon että se laahas maata vasten :)

Ainoa hyvä puoli matkassa oli pinkki bussi :D

Perus bussinulkopuolellajumitus :)

Tha Khaekiin saavuttua jouduttiin kiertelemään jonkin aikaa etsien hotellia. Tää kiertely johtikin sitten nykyseen tilanteeseen. A:ta puri koira jalkaan. Kaakkois-Aasia on suurin riskialue vesikauhun saamiselle, eikä sitä vastaan etukäteen saatu rokotus auta vaan rokotus täytyy myös saada pureman jälkeen jos on syytä epäillä tartuntaa. Koira hyökkäsi ihan itekseen vaikka käveltiin kaukana koirasta.. Laosissa ei oikeestaan yhtään mitään terveyshuoltoa ole, joten pienen mietiskelyn jälkeen päätettiin soittaa ensin vakuutusyhtiölle ennenkun mihinkään sairaalaan lähdetään. Vakuutusyhtiöstä sanottiinkin että Laosissa asialle ei voi tehdä mitään mutta purrun henkilön täytyy saada heti rokotus. Ensimmäinen rokotus täytyy saada 24h sisällä puremasta. Hoitamattomana vesikauhuun kuolee noin 100% tartunnan saaneista.. Rokotuksen saaneista kuitenkin 100% selviää. Joten tässä ei paljon riskejä otella, A siirretään Bangkokiin saamaan asianmukainen hoito vesikauhutartunnan varalta.. Jäänkin siis nyt ekaa kertaa ihan yksin vähän aikasemmin kun olin odottanut. Ootellaan vielä lisäohjeita vakuutusyhtiöltä, eihän kello oo tääl ku joku puol 2 yöllä, joka määrää myös miten mä tästä jatkan, toivottavasti pääsisin samaa matkaa Vientianeen koska täällä Tha Khaekissa en mitään yksin tee..

Vähän mutkaa matkaan siis taas, mutta ihan kunnossa täällä kuitenkin ollaan. Tästä alkaakin sitten mun ihan itsenäinen matkailu.

23-26.1, Ho Chi Minh City & More!

Huh huh kun on taas tapahtunut paljon viimesen viikon aikana! Tetin takia koko Saigon oli pysähtynyt ja kaikessa tekemisessä tarvittiin hieman enemmän kärsivällisyyttä. Pysyttiin siellä loppujelopuksi kokonaiset 5 yötä, mutta sinä aikana käytiin kahdella retkellä Saigonin ulkopuolella, Cu Chi tunneleissa sekä vähän veneilemässä Mekongilla.

Hiljainen Saigon..

Cu Chi tunnelit ovat todella laaja verkosto tunneleita joita kansallinen vapautusrintama käytti Vietnamin sodan aikana. Tunnelit ovat jopa 200km pitkiä. USAn armeija ei koskaan saanut tietää tunneleista sodan aikana vaikka yksi tunneli kulki USAn ameijan tukikohdan ali.

Noihin pikku koloihin piilouduttiin..

Meidän pikku retkellä Cu Chi kaupunkiin käytiin tunneleissa (joka ei ollut mielestäni kovin mukavaa kun ne oli niin pieniä... :D ) jonka lisäksi meille esiteltiin kaikenmaailman ansoja ja aseita joita Vietnamin kansallinen vapautusrintama oli itse keksinyt & rakentanut siitä materiaalista mitä heillä oli käytettävissä (esim. jenkkien aseiden jäännöksiä).

Meidän opas oli sen verran koominen että koko reissu meni aika pitkälti nauraessa. Oppaan englannista sai just ja just selvää mutta selostukset oli aika mieleniintoisia ja samaa asiaa piti hokea noin 15 kertaa :)

Esimerkkinä ansoista ovi-ansa ja kauhistunut turisti.

Meidän opas, joka ei oo vielä löytänyt kutsumustaan koomikkona..

Tunneleilla käynnin jälkeen käytiin vielä sotamuseossa, se oli niin iso ja informatiivinen ettei ehditty kiertää sitä ihan loppuun asti sulkemisaikaan mennessä.. :( Suurin osa tuli kuitenkin nähtyä!

Tokalla retkellä käytiin vähän veneilemässä Mekong jokea pitkin. Tällä kertaa opas oli todella hyvä ja saatiin tosi paljon informaatiota. Retkellä tehtiin vaikka mitä, ensin mentiin isommalla veneellä saarelle jossa maisteltiin paikallisia kookoskarkkeja, pideltiin pyyttonia jne. Ajettiin sieltä hevoskärryillä toiseen paikkaan jossa syötiin lounas. Siellä sai valita menusta vähän eksoottisempiakin herkkuja jos halusi, kuten esimerkiksi dinosauruksen munia...... :D

Tässä vähän kuvasaldoa päivältä:

Yllättävän painava oli toi pyyttoni..

Mun uus kamu!

Uudenvuodenjuhlinta on jatkunut koko viikon..

Ajattelin kaapata ton mukaan Suomeen.

Lopuksi mentiin pieniä kanaaleja pitkin pikkuveneillä. Kuskit oli kaikki jotain rämäpäämummeleita jotka veti melontarallia niin että välillä kun veneet törmäili toisiinsa luulin että ne halkeis kahtia :D

Itse Ho Chi Minh Cityssä ei paljon kierrelty muuten, koska kuten sanottu uuden vuoden takia kaikki oli kiinni. Koitettiin miltei joka päivä päästä Central Markettiin mutta aina se oli kiinni vaikka joka toinen ihminen oli sitä mieltä että sen pitäisi olla auki..

Perjantaiksi oltiin sitten varattu liput Con Daolle, saarelle 150 km Vietnamin mantereelta :) Viidessä päivässä sai tarpeeksi kaupunkielämästä. Vikana yönä Saigonissa mulle iski kuitenkin ihan hirveä vatsatauti, ei mitään verrattuna niihin mitä Suomessa oon sairastanu..  Kun nousi korkea kuume enkä pysyny pystyssä 10 sekuntia eikä edes vesi pysynyt sisällä, piti vähän aikaa miettiä miten selviin lentokoneella Con Daolle asti. Onneks mulla oli pari pelastavaa enkeliä jotka pakkas mun kamat, haki mulle apteekista jotain pillereitä ja raahas mut kentälle ja turvatarkastusten sun muiden läpi, ja Con Daolle päästessä alko jo elämä voittaa. Mun tauti kesti kuitenkin vielä sen pari päivää ja olin aika zombi siellä saarella hilluessa, mutta ei se mitään, oli kuitenkin hauskaa :D Con Dao postaus kuitenkin tulossa erillisenä :)